Romanilauluja Itä-Suomesta

Melodia, sointumerkit.

Hilijaa, hilijaa vain ; Imatran rannalla istuvi ; Jos mulla olisi tuo valta ja voima ; Järvenpä takana on punainen tölli ; Keltalehdet saa pihapuu ; Kengitä sä poika ; Kun hevoseni annoin pojalle ; Kun hopiasta suitet on ; Kun ihanasti illantuuli ; Kun illan hiljaisuudessa ; Kun Imatran rannalla istuvi ; Kun istu sinä nätti likka ; Kun kellään ei ole niin paljon rahaa ; Kun kesäiltana myöhään saavuin ; Kun kortilla mä selasin sen silikkipä huivin ; Kun lennä mun ratsu ; Kun minkä taijan, minkä taijan ; Kun minkäs taijan, minkäs taijan ; Kun ne Hippoksen portit oli avattu ; Kun mitäs minä tien näille nymanilaisille ; Kun näät tyttöset ne rengaskorvat ; Kun pojat kulki kylältä raitille ; Kun rannastahan nousi tämä harmaja savu ; Kun saapuu ilta rauhaisaan ; Kun valakosten hevosien kavioiden alla ; Kun voihan miten komioita ; Kun ylätalon alatalon mäellä ; Kutujensa, kamajensa ; Kuulkaas pojat kun mä raitilla yksin oon ; Käykää mun kanssani taloon synkeään ; Laulu se vaatii rallatusta ; Liinaharja hevonen ja liputtomat suitet ; Meren rannalla on pienoinen tölli ; Merille, oipa merille ; Miks leikit syömmelläin ; Minä aatoksen lailla vain liidän ; Monethan ne laulavat kodeistansa ; Mun on alussa elämäni nuori ; Neidon nuoren mä kohtasin ; Niin hiljaa mun lauluni soi ; Oi jos sais kaikki kyyneleet ; Oli kaksi vain kaunista kukkaa ; Oliko se potkurivarsa ; Ruuna se juosta roikuttellee ; Salon hongathan ne humajaa ; Sievillähän lepäili ; Sinun leikkiä kaikki tämä on ; Sinä kerran kun hurmasit minut ; Suo anteeksi on ilta myöhäinen ; Tule, tule kultani kulkemaan ; Tuuli on saartanut laivan ; Vaalea neito ja tummat kiharat ; Voi etkös tiedä että sinusta ; Voipa miten hellillä vuotehilla ; Minä yhden, yhden kerran.

Sanat: suomi.