Kielletyt leikit : tanssin kieltämisen historia Suomessa 1888-1948 /

Sisältää bibliografisia viitteitä ja bibliografian (sivut 255-260).

Sisällys ; Tanssikielto ilmiönä : miksi tämä on kiinnostavaa? ; Moraali ja tanssiminen : nurkkatanssien vastustamisen monet syyt ; Siveys ja sukupuoli tanssin pyörteissä : naiset, miehet ja kosketuksen pelko ; Järjestys : lainsäädäntö ja 1930-luvun kiista ravinolatanssimisesta ; Urheilua, kulttuuria vai syntiä? : tanssiminen ja sen kieltäminen kulttuuri-ilmiönä ; Tanssikielto : toisen maailmansodan aikainen tanssikielto; Tanssi ja sotalaki : tanssikiellon rikkojien rankaiseminen; Tunti tanssia! : tanssin hidas vapautuminen; Nurkkatanssien jälkeen : tanssikiellon ja tanssikielteisyyden merkitys ; Viitteet; Lähteet ja kirjallisuus.

Joulukuussa 1939 tanssimisesta tuli rikos. Tavallisista huvittelunhaluisista ihmisistä tehtiin rikollisia, joita sakotettiin ja jopa passitettiin vankilaan. Sotaa käyvän maan poliisi ja oikeuslaitos jahtasivat kaupungeissa ja maaseudulla tanssikiellon rikkojia. Kaksi tanssijaa menetti henkensä ratsioissa, ja arviolta viittätoista tuhatta suomalaista - etenkin nuoria naisia - rangaistiin tanssimisesta. Morsiusparikin tuomittiin omissa häissään tanssimisesta. Elokuvia sai katsella, puhetilaisuuksia pitää, jopa juoda alkoholia - mutta mikä tanssista teki niin vaarallisen, että se oli kiellettävä? Maailman mittakaavassakin poikkeuksellinen tanssikielto oli seurausta vuosikymmeniä kestäneestä tanssin vastustamisesta. Kielletyt leikit arvioi ensimmäistä kertaa laajasti tanssikiellon syitä ja seurauksia. Tanssiminen oli polttopiste, joka yhdisti niin nuoriso- ja työväenliikkeen kamppailun uusista jäsenistä, käsityksen isänmaallisuudesta kuin sen, kenellä on valta päättää naisen kehosta. Tanssikiellon historia on tunteiden historiaa. Seuraukset kantoivat pitkälle sodanjälkeiseen aikaan - aina lavatanssien kultakauteen saakka.

Tieto-Finlandia-palkinto, 2020